ovat parhaita asiantuntijoita kahdeksanvuotiaille suunnatuissa testeissä.

Lemmikkielämistä kyselevässä ympäristö- ja luonnontiedon rastitehtävässä melkein kaikki olivat sitä mieltä, että kilpikonnalla ei ole nokkaa. Useat olivat sitä mieltä, että kilven alla sillä on karvapeite. Näinhän voi tietenkin olla varsinkin niillä kilpikonnalajeilla, jotka asuvat hyvin kylmillä seuduilla.

Mutta niitä ei ole vielä löydetty googlen mukaan ainakaan.

Äidinkielen kokeessa taas kysyttiin  "Mikä seuraavista ei ole totta?"

Linnuilla on nokka.

Linnuilla ei ole munia.

Linnut lentävät. 

 Mitäs siihen vastaisit? Pingviinit eivät kai lennä. Entäs strutsit? Niillä on isot munat.

Minusta on vaikea tietää eikö ole totta että linnuilla on nokka. Siihen ei saanut laittaa rastia vai saiko?

Matematiikassa on aina toisella lapsella enemmän värikyniä ja hän antaa niistä kolme tuolle ja kaksi tälle ja paljonko ja minkä värisiä hänelle itselleen jää?

 Miksei niitä jaeta tasan alunperin, ettei tarvitsisi laskea? Tai voisivathan ne olla yhdessä rasiassa ja kaikki voisivat käyttää niitä.

Jokatapauksessa siivooja kerää ne illalla löytötavaralaatikkoon, eikä niistä seuraavana päivänä kukaan tiedä, kenen ne ovat.

Mutta ekaluokkalaiset selvittivät kaikki testit.

Ihailen heidän sinnikkyyttään ja kärsivällisyyttään.